Lyhyt historia

Idea pajatoiminnasta syntyi 1994 Työväen sivistysliitto TSL ry:n silloisen projektipäällikkö Risto Juntusen ajatuksena. TSL toteutti tuolloin Työn Suomi-projektiin liittyvää koulutusta Seinäjoen seudulla. Projektin työntekijänä toimi Saila Aho-Mantila, joten hän oli keskeisesti mukana jo pajatoiminnan suunnitteluvaiheessa. Asia esiteltiin Seinäjoen kaupungille ja Nurmon kunnalle, joiden suhtautuminen asiaan oli myönteinen. Myös Seinäjoen työvoimatoimisto oli hankkeelle myötämielinen.

Toiminta käynnistyi oikeastaan jo marraskuun 28. päivä 1994 työvoimapoliittisena koulutuksena. Varsinainen pajatoiminta käynnistyi tammikuun 18. päivä 1995. Seinäjoen kaupunki oli osoittanut toimintaan tilat entisestä Janitan kenkätehtaasta. Pajan vetäjinä toimivat aluksi Saila Aho-Mantila ja Heikki Salmelainen. Heikki Salmelainen kuoli äkillisen sairaskohtauksen seurauksena 21. maaliskuuta vain 49 vuoden ikäisenä. Siinä vaiheessa vetovastuu oli jo yksin Saila Aho-Mantilalla.

Ensimmäisessä ryhmässä oli 20 henkilöä, 13 miestä ja 7 naista. Heistä 17 oli Seinäjoen kaupungin ja 3 Nurmon kunnan palkkalistoilla. Ensimmäisen ryhmän keski-ikä oli 28,4 vuotta. Toiminta aiottiin toteuttaa ns. mestari-oppipoika pohjalta, jolloin vanhempi ammattihenkilö opettaisi nuorta ammattitaidotonta. Suomi oli juuri liittynyt EU:iin joten projektiin päätettiin hakea tukea Euroopan sosiaalirahastolta. Suunniteltu malli ei sopinut sellaisenaan ESR:n ohjelmiin. Rahoitusta saatiin tavoite 3 ohjelman mukaisesta Youthstart toimintalinjan toimenpidekokonaisuudesta 'innovatiiviset työpajat', joka oli tarkoitettu alle 25-vuotiaille työttömille nuorille.

Projekti organisoitiin aluksi TSL:n alaiseksi toiminnaksi. Keväällä 1995 myös Ilmajoen kunta ilmoitti lähtevänsä mukaan toimintaan. Kun mukana oli jo useita toimijoita, päätettiin toiminta yhtiöittää ja keskittää hallintorutiinit "projektille itselleen". Osakeyhtiön perustava kokous pidettiin Helsingissä 27.6.1995 ja TSL merkitsi koko osakepääoman. Elokuussa 1995 TSL ilmoitti vetäytyvänsä projektista.

Marraskuun 24. päivä 1995 Seinäjoen kaupunki sekä Ilmajoen ja Nurmon kunnat perustivat Seinäjoen seudun Kaks'Kättä tuki nimisen yhdistyksen, joka TSL:ltä osakeyhtiön koko osakepääoman nimellisarvostaan, eli 50000 mk:lla. Syksyllä 1996 yhdistykseen liittyi jäseneksi myös Ylistaron kunta. Vuoden 2002 aikana yhdistyksen jäsenistö laajeni merkittävästi, kun edellämainittujen neljän kunnan lisäksi yhdistyksen jäseniksi tulivat myös: E-P:n sos.psyk.yhdistys, Yrittäjäjärjestö, Seinäjoen seudun Kumppanuus ry, Rästy ry/Kriminaalihuoltolaitos ja Yhteisöjen yhdistys (Järjestötalo).

Pajatoiminnan käynnistämisen syyt

Suomen kansantalous ajautui 90-luvun alussa itsenäisyytensä ajan syvimpään lamaan. Yrityksiä meni konkurssiin ja työttömyys kasvoi räjähdysmäisesti. Erityisen pahoin työttömyys kosketti nuoria, joiden syytä lama oli kaikkein vähiten. Oli vaarana, että suuri osa nuorisoa syrjäytyy kokonaan työmarkkinoilta. Tätä ongelmaa poistamaan ja nuoria tukemaan perustettiin myös Kaks'Kättä työpaja. Pelkästään Seinäjoen ja Nurmon alueella oli 785 alle 25-vuotiasta työtöntä vuoden 1994 lopussa. Päättäjien keskuudessa vallitsi suuri yksimielisyys ja halu auttaa nuorten sijoittumista työmarkkinoille ja pitää yllä heidän työmarkkinakelpoisuuttaan tarjoamalla heille siihen valmentavaa työtä ja koulutusta. Samantapaisia työpajoja perustettiin samanaikaisesti ympäri Suomea ja enimmillään niitä oli yli 300.